tiistai 31. maaliskuuta 2015

Aasimatka Anglantiin pääsiäisenä 2015, matkanjohtajan mietteet

Tämä ei ole mainos. Reissu on varattu, maksettu ja aikataulutettu aikaa sitten.

Suomen aasiyhdistyksen nimissä ollaan lähdössä Englantiin torstaina tutustumaan paikalliseen aasikulttuuriin. Olemme puhuneet tästä matkasta siitä lähtien kun yhdistys on perustettu mutta se on tyssännyt aina siihen että kukaan ei suostu kuskiksi eikä kukaan suostu maksamaan ekstraa jotta jonkun mies saadaan huijattua rouvien kuskiksi. Näkisin että jos kuskiksi joudutaan ottamaan puolustuskyvytön mies, on vähintäänkin reilua kustantaa hänen matkansa kokonaisuudessaan. Viimein saatiin kuski ja päivämäärät lyötiin lukkoon vuosi sitten.

Reissua ei kovin laajassa mittakaavassa mainostettu, mutta siitä oli mainos jäsenlehdessämme. Yksi jäsen otti yhteyttä ja muut ovat nykyisiä tai entisiä hallituksen jäseniä joiden kanssa ollaan reissua suunniteltukin (vuosikaudet ;)

Meitä lähtee 7 henkeä. Olen varannut majoitukset netistä, auto on vuokrattu ja yksi ryhmän jäsen lupasi olla kuskina. Perjantain vietämme New Forestin kansallispuistossa aaseja bongaillen (Englannin aasiyhdistyksen fb-sivulta eräs rouva ilmoittautui oppaaksemme). Sitten menemme lauantaina Englannin aasiyhdistyksen erään paikallisyhdistyksen järjestämään "Donkey training day"-tapahtumaan katsoman miten homma hoituu siellä. Meille on järjestetty jopa laina-aaseja! Ja sunnuntaina suuntaamme sinne, mikä oli koko reissun pääjuttu eli Donkey Sanctuary Devonissa. Maanantaina ajamme Lontooseen ja vietämme siellä yhden yön.

Koko reissun kilometrit. Auto tosin palautetaan Gatwicille ja siirrytään sieltä julkisilla Lontooseen.

Olen 10 vuotta sitten asunut puoli vuotta Lontoossa ja otin hotellimme tietenkin "kotikadulta". Olen toki käynyt Lontoossa keskimäärin kahden vuoden välein katsomassa nähtävyyksiä ostoksilla.

Reissu toteutetaan täysin omakustanteena emmekä maksa matkanjohtaja (minä) tai kuskille mitään ekstraa. Aasiyhdistykseltä ehdittiinkin toivoa matkaa tulevaisuuteenkin mutta jos ihan järjestämällä aletaan järjestää, niin silloin matkalaisten budjettiin lisätään sekä kuskin että matkanjohtajan matkat ja kaikki kulut. Tämä reissu tulee nyt (ilman ruokia) maksamaan 750e/hlö ja kesto on 5 yötä. Olisivatkohan aasifanit valmiita maksamaan reissusta 1000e tai 1200e? Maksutkin pitäisi karhuta hyvissä ajoin ennakkoon ja mitään ei palauteta sen jälkeen kun on jouduttu maksamaan lennot ja auto.

Nyt jokainen hoiti itse itselleen lennot ennalta sovitusta lentokoneesta (Norwegian). Kuski varasi ja maksoi auton (oli maksettava etukäteen) ja laskutti samantien auton osuuden kaikilta. Lentoliput vaadin itselleni nähtäväksi (jotta kaikilla myös on ne) ja sitten varasin hotellihuoneita. Nimenomaan vain varasin, eli jokainen maksaa itsensä poistuessaan ulos hotellista. Toki tässä voi käydä niin että joku sairastuu lähtöpäivänä eikä pääse mukaan ja joudun maksamaan omasta pussistani nekin hotelliyöt ja sen jälkeen taistelen siitä kuka ne minulle maksaa.

Reissun ajatus onkin että kukin vastaa täysin itsestään, eikä mitään voikaan odottaa matkanjohtajan suunnalta sillä matkanjohtaja ei ole vetänyt mitään välistä, ja kuljetaan samalla porukalla paikasta toiseen.

Voin kertoa että on ollut hommaa hotellivarausten kanssa, sillä ensin meitä oli lähdössä 8 joista yksi halusi yhden hengen huoneen. Sain varaukset ihan hyvin mutta yhdeksi yöksi viidestä oma huone ei järjestynyt. Sitten muutama viikko sitten tuli peruutus ja meitä onkin enää seitsemän. Eikun booking.comiin muuttamaan kaikki varaukset. Se onnistui hyvin ja 1hh järjestyi helposti. Sitten meni viikko tai pari ja saimme tietää että training day tosiaan järjestetään (epävarmaa siihen saakka) ja se vaatii että muutetaan yhden yön majoitusta niin että kun aikaisemmin yöt jakaantuivat 1+3 niin niistä tulikin 2+2. Öiden vähennys onnistui toki mutta toisessa hotellissa ei meinannut olla enää huoneita lisäyölle. Onneksi asia selvisi ihan sähköpostin välityksellä.

Yllättäen Lontoosta saatiin kaikista edullisin hotelli, mutta "landen" kaksi hotellia näyttävät kuvissa erittäin uljailta. Lontoossa olemme budjettimestassa (muita ei nimittäin vanhalla kotikadullani olekaan).

On aika uskomatonta että tämä reissu viimeinkin järjestyy. On myös todella mukavaa kun Englannin ihmiset tarjosivat heti apuaan reissua varten. Olimme ensin menossa tutustumaan yhteen aasinomistajaan mutta sitten kun toinen paikallisosasti järjestikin koulutuspäivän, vaihdoimme suunnitelmaa sinne. Donkey Sanctuaryn osalta sattui reissu harmillisesti pääsiäiseen sillä siellä ei ole henkilökuntaa niin paljon että he voisivat esitellä meille piakkoja. Aina ei voi siis voittaa. Lisäksi olin kiinnostunut Town Barton Farmista, joka ei ole avoinna yleisölle normaalisti. Siellä on nimittäin suurin osa asukeista muuleja. Onneksi joitakin muuleja pitäisi olla myös Sidmouthissa.

Tämä on muuten niitä Must Do-mestoja kaikkien pitkäkorvien ystäville. Eli paikkojen paikka, The Donkey Sanctuary. Se paikka mistä kaikki sai alkunsa. Nyt aasikoteja on ympäri Englantia ja maailmaa, mutta tuolla Elisabeth Svendsen aloitti toiminnan.
Lue lisää

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Pitkäkorvat 1/2015

Tuorein Pitkäkorvat tuli postilaatikoihin tämän viikon lopulla. Oli jälleen melkoinen puserrus itse kultakin. Erittäin upeaa jälkeä teki taas taittajamme, jolta yhdessä vaiheessa katosi kaikki sivut.. Eikun tekemään uudestaan, onneksi pdf-versio oli tallessa.

Kannen aasit Tukkilasta, Porvoosta. Postailin näitä kuvia tännekin joskus helmikuussa kun kävin paikalla.
Pääkirjoitus tuli multa. Kysyttiin joskus 1,5 vuotta sitten jengiltä lehdessä että kiinnostaako ketään Donkey Sanctuaryn järjestämä Donkey Week. Se on toukokuussa Devonissa järjestettävä viikon tapahtuma (majoitukset paikallisissa B&B paikoissa tai hotelleissa) ja joka päivä on erilaista aasijuttua ym. No saatiin yksi ilmoittautunut silloin messiin. Lopulta ei sitten järjestetty tätä (viime keväänä) koska esimerkiksi mun on mahdotonta saada töistä toukokuussa viikkoa lomaa.

Järjestettiin reissu sitten tälle keväälle pääsiäiseksi.

Varaudu kesään jo nyt - Aasitilojen avoimia ovia vietetään taas elokuussa. Eräs viime kesän järjestäjä kertoo vinkkejä miten oman tilan tapahtuma kannattaa järjestää.

Talliniksit - Näin tämän sivun Facebookissa ja suomensin joitakin lehteen.

Elmerin muistokirjoitus. Elmeri oli aikanaan varmasti Suomen isoin aasi. Sen omistaja oli Aasiyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja ja yhdistys laitettiin pystyyn juuri Anun ja parin muun aktiivisemman ihmisen kanssa vuonna 2008. Elmeri oli alussa kaikissa tapahtumissa mukana.

Sarkoidit - hevosten ihokasvaimet, yleisempiä aaseilla kuin hevosilla.

Matkamuistoja Ranskasta - Tukkilan aaseista se varsinainen haastis jonka kävin tekemässä helmikuussa. Jutusta tuli taiton jälkeen mahtava, ja kyllä sitä väänsinkin ennenkuin se saavutti lopullisen muotonsa.

Voihan kavio - tuoreen kengittäjän juttu aasin kavioiden hoidosta

Lempeä jättiläinen- kirjoittamani juttu mammuttiaaseista. Mammuttiaasi on muuten olemassa vain siksi että saadaan muuleja. Ei siis mikään turha aasirotu! Jutussa erityisesti panostettu rodun historiaan, johon liittuu itse George Washington. Suomessa on kolme mammuttiaasia, niistä toki pienet esittelyt kuvan kera. Nyt kun ajattelin niin olen jokaisella ratsastanut. Pieni maa tämä Suomi!

Siinä oli 24 sivua rautaista asiaa.

Jos haluat lukea lehteä mutta et halua liittyä yhdistyksen jäseneksi, on se ehkä pian mahdollista. Olemme siirtämässä lehtiä sähköisinä nettiin myyntiin ja 5 euron hinnalla saat dokumenttiin kolme latausoikeutta. 5 euroa on siis lehden irtomyyntihinta, sekä messuilla että netissä.
Lue lisää

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Muulit ovat steriilejä mutta voivat silti varsoa alkionsiirron avulla

Kuten kaikki bilsassa hereillä olleet varmasti tietävät, ovat muulitammat steriilejä. Vuodesta 1527 on kuitenkin kirjattu ylös 60 tapausta, joissa muulitamma on varsonut. Tosin näiden suhteen tulee olla skeptinen, usein muulitamma on aamulla löytynyt laumasta varsan kanssa. Varsan se on varastanut itselleen toiselta tammalta.

Muulitammalla on ihan normaali kiimakierto ja toimivat sukupuolielimet, mutta sen omat munasolut ovat "viallisia", eivätkä ne voi hedelmöittyä. Sama vika on muuliorilla. Sillä on toimivat hommelit, mutta siittiöt ovat "viallisia".

Ja mistä viallisuus johtuu? Sukusolut toimivat vain, jos niissä on kromosomeja parillinen määrä. Hevosella niitä on 64 ja aasilla 62. Muuli saa näitä 63.

Ehta muulivarsa poniemänsä kanssa




Poikkeuksia silti on. Viimeisin ihan oikea tapaus on tapahtunut Coloradossa vuonna 2007. Tässä tapauksessa varsan ja emän verinäytteitä verrattiin toisiinsa ja muuli oli todellakin varsan emä. Muuli laidunsi sekalaitumella, jossa oli myös aasiori. Jos asia kiinnostaa lisää, googlaa Winterhawk Kule Mule Amos. Varsan emän nimi on Kate. Varsa on selvästi muuli eikä hevonen tai aasi

Jos tapaukset ovat niin kovin harvinaisia, niin mitä ihmettä alla olevalla videolla tapahtuu? Siinä on ilmiselvä muulitamma, joka varsoo muulivarsan! Palataan tähän hieman myöhemmin.


Joissakin lähteissä sanotaan, että kun muuli saa varsan, se ei ole muuli vaan se on joko aasi tai hevonen, riippuen isästä. 1920-luvulla muulitamma synnytti kaksi varsaa, ei toki samaan aikaan vaan eri vuosina. Toinen oli tammavarsa, jonka isänä oli aasi. Tämä tammavarsa oli steriili. Toinen varsa oli hevosorista ja varsassa ei ollut merkkiäkään aasin piirteistä. Tätä hevosoria käytettiin myös paljon hevostammoilla ja varsat olivat täysin normaaleja hevosvarsoja.

Koska tapauksista on aikaa eikä tuolloin ollut vielä tietoa DNA-testeistä, uskallan epäillä, että taustalla on saattanut olla jonkinlainen varsanryöstä. Muulitammoilla on taipumusta sellaiseen.

Nyt päästään pikkuhiljaa yllä olevan videon pariin.

Hevosilla alkionsiirtoja on tehty 1970-luvulta lähtien mutta menetelmä on edelleen melko kallis ja epävarma, vaikka sitä onkin kehitetty jatkuvasti. Suomessa alkionsiirtoja on tehty 80-luvulta lähtien ja varsoja on syntynyt 2008 mennessä vain 39. No mitä järjeä siinä sitten on? Jos on hallussa erinomainen tamma, on sillä mahdollista teettää vain yksi varsa vuodessa. Alkionsiirrolla saadaan tästä samasta tammasta jälkeläisiä enemmän, kantajiksi valitaan muita tammoja, joita ei käytetä (ainakaan sillä hetkellä) siitokseen. Varsat eivät myöskään häiritse supertamman kisauraa, koska sitä ei turhaan rasiteta tiineyksillä ja imetyksillä. Siitosorien jälkeläismääriin ei kuitenkaan päästä, vaan tammalta voidaan huuhdella vuodessa vain 6-8 alkiota.

Yhdysvalloissa täysverihevoskasvatuksessa on kuitenkin lähdetty käyttämään sijaisemää hieman eri tapaan, jotta saadaan lisää varsoja. "Imettäjä" on juuri varsonut tamma, joka saa hoitaakseen arvokkaan täykkärivarsan. Imettäjän oma varsa on lopetettu tai se on pelastettu jonkin tahon toimesta. Täykkärivarsan emä on kuljetettu toiselle puolelle maata astutettavaksi uudestaan, ilman vastasyntynyttä varsaansa. Suomessa on yleistä, että tamma viedään orin luoksen varsansa kanssa, mutta Yhdysvalloissa syyksi sanotaan varsan kalleus ja vakuutusasiat eikä varsaa sen takia oteta mukaan.

Lisäksi täysiveriset on aina astutettava luomuna, joten siemennys ei tule kysymykseen. Tässä kohdassa voikin heittää pahaa silmää sille taholle, joka on tämän määräyksen tehnyt.

Imettäjien omat varsat saattavat muuten päätyä käsilaukuksi (varo termiä "pony skin", kun nettishoppailet) tai ravintolaan lautaselle. Aikuiseksi ne eivät kuitenkaan kasva, ellei jokin pelastustaho  tai toinen pelastustaho niitä pelasta ja kasvata isoiksi.

Takaisin muuleihin ja ratkaisuun. Alkionsiirto on siis kallista, mutta muulit jotka ovat ryöstäneet hevostammoja, ovat pystyneet jopa imettämään niitä. Se taas johtuu hormoneista, jotka tuossa tilanteessa heittävät ja pahasti. Olisiko täykkäriporukalla mahdollista käyttää hevostammojen sijaan muulitammoja? Onko mahdollista antaa tiettyjä hormoneja, jotta muulitamman keho luulisi, että se on pian synnyttämässä ja alkaa tuottaa maitoa?

Postauksen ensimmäisessä videossa muulitammaan oli siirretty alkio hevostammasta. Hevostamma oli astutettu aasioriilla.

Alla olevalla videolla muuliin oli siirretty hevosvarsan alkio, joten se synnyttää hevosvarsan.
 

Juttua päivitetty hieman 9.10.2018

Lähteet:
Wikipedia, muuli
Lue lisää

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Iberianmuuli?

Elämme jännittäviä aikoja sillä sain viikko sitten tietää että myös Euroopasta on mahdollista saada ferraritason muuli. Ja vieläpä suhteellisen edullisesti (kaikki on edullista kun hintaa vertaa omakasvattiin). Hintaa muulille tulisi noin 2000e ja tuontikulut noin 2000e siihen päälle. Kun vertaan tätä omakasvatin hintaan niin ei tarvitse montaa kertaa miettiä kannattaako...

Espanjassa ja Portugalissa kasvatetaan nimittäin muuleja ja eminä toimii lusitanot ja PRE-hevoset. Tässä kohdassa otin kuitenkin vähän takapakkia koska en löytänyt sivua, jossa olisi runsaasti kuvia näistä tuotoksista. Meren takana Etelä-Amerikassa, erityisesti Brasiliassa on kuitenkin erittäin valtavaa muulikasvatusta. Tai näin päättelin kuvien ja videoiden perusteella sillä espanja ei taivu mitenkään päin.

FIAL eli Suomen lusitanohevosyhdistys ry kertoo lusitanon synnystä näin:

Iberian niemimaalta, eli Portugalista ja Espanjasta, kotoisin olevaa iberianhevosta pidetään jopa maailman vanhimpana ratsuhevosena. Iberialaisella hevosella on ratsastettu n. 5000 vuoden ajan ja jo Antiikin aikana se oli suosittu roomalaisten ja kreikkalaisten ratsu. Sittemmin iberianhevosen voidaan katsoa jakautuneen kahteen eri rotuun: portugalilaiseen lusitanoon, eli Puro Sangue Lusitanoon (PSL) ja espanjalaiseen andalusianhevoseen, eli Pura Raza Españolaan (PRE).

Eräs englantilainen muulinomistaja kirjoittaa aktiivisesti blogia muulistaan ja kertoi Instagram-tilillään että muuli on "iberian type" eli sen emä on jokin iberialaisista roduista. Muuli oli pelastettu tapaus, joten varmaan tietoa ei ole. Ulkonäkö ei toistaiseksi vielä saa aikaiseksi pitkiä huokauksia, mutta muuli  onkin vasta viisivuotias eikä sillä vielä ratsasteta. Tästä blogiin mulography.

Josta päästäänkin muulinsiltaa pitkin Instagramin maailmaan. Siellähän on ihan uskomattoman upeita eläimiä! Ensin aloin seurata tilia Muladeirosoficial ja sieltä kautta sitten muutamaa muutakin. Tekstistähän en mitään ymmärrä mutta upeita eläimiä!

Poimin alle myös muutaman videon jotka selaillessa tulivat vastaan. On uskomattoman vaikeaa selailla juutuubia kun ei tunne kieltä ja sanoilla "mula" ja "muladeiros" tulee ihan mitä sattuu. Pitää siis mennä videosta videoon ja toivoa että jotain hyvää sattuisi vastaan. Tässä mun mielestä erinomaisia videoita.



Tässä karjanajoliikkeitä, moni tuttu westernistä.



Tällä videolla alkaa ratsastusosuus 1.34 kohdasta. Ensin vähän paso fino (?) muulien kipitystä ja loppupäässä myös mammuttiaaseja. Tykkään näistä Etelä-Amerikan jytkymmistä mammuteista. Jenkkiversiot näyttää ihan kuikeloilta näihin verrattuna. Eroa tulee toki ihan sillä että onko aasi ratsastuksessa vai pelkästään oloneuvoksena.

Noista videoista sai sen kuvan että muulit kipittää vain tasaista possuravia jotta ihmisten on helppo istua selässä. Ja totta, se on haluttu ominaisuus, koska eihän muuten "gaited mules" olisi niin suosittuja jenkeissä, niillä emänä on foxtrotteja ja tennessee walkkereita (kyllä, niitä rääkättyjä) ja tuloksena on upea matkaavoittava kipitys.
MUTTA, katsokaapa tämä ylläoleva video. Takakorkea muulitamma liitelee kavioillaan kentällä ja laitumella.

Muutamia poimintoja Instagrammista:




Kyllä mulle toisaalta tällänen aasikin kelpais, tosin tällä on kyllä ehkä kyömyin kyömy mitä olen aaseilla nähnyt.

Lue lisää

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Varmajalkaisia?

Poimin juutuubista parhaat maastovideot Teille jotta säästytte googlaamiselta.

Miksikö muuli? Pystyykö hevosesi tähän?

En itse veisi muulia ihan kaikkiin paikkoihin suojellakseni sen jalkoja, mutta nostan hattua muulien erinomaiselle koulutukselle. Muulit myös näyttävät siltä että niistä on ihan ok hyppiä kallioilla ja vaikka niille annetaankin pohkeita, epäröinti johtuu siitä, kun ne zoomailevat hyvää kohtaa josta kulkea.

Huima ero videon alussa kun hevonen menee polvilleen ja muuli vain tykittää läpi.

Tässä tullaan samasta paikasta alemmas. Huomaa ero hevosen ja muulin välillä.

Hiekkamontut HC

Rappuset ei tuota ongelmia

Ja onhan se ihan mukava ihan normaalissakin maastossa.
Lue lisää

tiistai 10. maaliskuuta 2015

The Mule Behaviour Problem Solver -kirja

Uusi kirja muuliongelmien ratkaisuun on julkaistu. Mukana mm Meredith Hodges, loppujen kohdalta minun on valitettavasti myönnettävä tietämättömyyteni.

Kirjan voi tilata täältä (Amazon) ja se maksaa noin 40 dollaria + postikulut. Amazonissa pääsee myös kurkkaamaan kirjan sisällysluetteloa ja kouluttajien esittelyjä.


Meredith Hodges, Steve Edwards, Tim Doud, Red & Julie Wycoff, Chris & Kelli French, Cindy K. Roberts  keskustelevat käyttäytymisongelmista. Yli 60 ongelmaa käytään läpi ja kerrotaan kuinka tilanteet ratkotaan niin että muuli kokee kuitenkin olevansa turvassa ja luottaa käsittelijään. Kattavat ohjeet ammattilaisilta kun muulilla on epätoivittuja tapoja johtuen aikaisemmasta tehottomasta tai olemattomasta koulutuksesta. Kirjassa myös kaikki muulin käyttäytymisestä, satulansovituksesta ja suotsien sovituksesta, kuolainten valitseminen, oikeanlaiset varusteet ja paljon muuta.
Erinomainen lisäys kirjastoosi. 270 sivua, liimasidottu, nelivärinen. 

Esipuhe (englanniksi täällä)

Kun ryhdyin Mules ja More Magazinen päätoimittajaksi 1990 oli ensimmäinen työni ottaa yhteyttä Cindy K. Robertsiin ja pyytää artikkeleita lehteemme. Vuosien varrella saimme hänen muuliseikkailuistaan myös viihdyttäviä ja hauskoja artikkeleita. Sitten The Mule Behaviour Problem Solver saapui ja ilahduin lukuisista asiapitoisista artikkeleista kirjassa! Kirjoittajilla on ynteensä yli 150 vuotta kokemusta muulien koulutuksesta. Ammattilaiset ovat: Meredith Hodges Lucky Three Ranchilta, Steve Edwards Queen Valley Mule Ranchilta, Tim Doud Diamond Creek Mules farmilta, Red ja Julie Wucoff Redäs Saddle Mules farmilta, Chris ja Kelli French Rafter CF Training Mule Companystä sekä Cindy K Roberts. Kirjassa on jokaisesta kouluttajasta taustatiedot, mm koulutustaso ja mitä palveluita he nykyään tarjoavat. Jokainen kouluttaja on kirjoittanut erilaisista käytösongelmista ja miten juuri tämä ongelma kannattaisi ratkoa muulin kanssa.

Kouluttajat ovat avanneet kirjassa yli 60 eri käytösongelmaa! Tämä kirja on juuri heille, jotka haluavat oppia miten muuli ajattelee, oppii ja käyttäytyy. Kirja on arvokas lähde ja hyvä lisä muulinkoulutuskirjastoosi. Kirjan avulla muulin omistaja oppii ymmärtämään muulinsa käytöstä paljon paremmin.

Suuret kiitokset Cindy K. Robertsille kirjan toimittamisesta. Kirja on ehdottomasti parhaimmistoa muulikirjojen joukossa. 

-Sue Cole, päätoimittaja, Mules and More Magazine 
Lue lisää

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Mammuttiaasiori, Hamerton Apache

Suomessa on yksi mammuttiaasiori tällä hetkellä, Hamerton Apache. Sen linjat ovat Yhdysvalloissa mutta "Aapo" on syntynyt Englannissa josta se tuli vuotiaana Suomeen.

Tärkeimmät statsit:
Hamerton Apache
ORI
mammuttiaasi
ruskeankirjava

Omistaja Susanna Gustafsson, Metsärinteen aasit
Aapo asuu tällä hetkellä Pirkanmaalla ylläpitokodissa.

Sukupostissa

i. Bramoth's Remington
e. Jarratt's Laura
Aapo varsana, kuva Hamerton Donkey Stud
1v. Kuva Kaisa Määttänen

2v. Kuva Kaisa Määttänen
3v. Kuva Josefina Hatara
3v. Kuva Kaisa Määttänen
Lue lisää

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Miksi muuli?

Olen valikoidulle joukolle uskaltanut kertoa muulihaaveistani. Toki kaikki aasityypit tietävät tästä, mutta tarkoitankin hevosihmisiä ja ei-hevosihmisiä.

Hevosihminen kysyy ensimmäiseksi "miksi hitossa muuli?" "Mitä sillä tekee?" ja huomaan vastaavani ihan samalla tavalla kuin aasienkin kohdalla:
  • miksi ei?
  • naapurilla ei ole samanlaista
  • muulilla voi tehdä kaikkea mitä hevosenkin kanssa
  • muulissa parasta on maastossa meno, se on niin varmajalkainen
Olisihan se hienoa mennä erikoisluvalla seurakisoihin viemään ruusukkeet kotiin (millä tahansa hevosella), mutta tällä ratsastustaidon tasolla voin unohtaa ne samantien to-do-listalta. Ei minun tarvitse näyttää kenellekään mitä muuli osaa, riittää että se on minulle juuri se, mitä haluan. Jos haluan tykin kouluradalle, etsin pv:n. Jos haluan kisata matkaratsastuksessa, pitää katsella arabia tai lv-arabia. Jos haluan vain puskailla, voi katsella mitä tahansa hevosta. Miksi tyytyä ladaan kun voi saada ferrarin? Eli vaikka tasoni onkin puska-ö ja voisin hyvin puksutella menemään suokilla tai lämppärillä, miksi tekisin niin? Jos haaveena on ihan oma muuli, miksi tyytyisin johonkin korvikkeeseen?
Muulilla ratsastustunnilla 2014.
Ei minun tarvitse puolustella kenellekään sitä, miksi minulla on muuli. Eikä kertoa missä kaikissa asioissa se on hevosta parempi. Ehkä se ei loppupeleissä olekaan, mutta entä sitten? Ostetaanhan ratsuiksikin sellaisia hevosia, jotka eivät rotunsa puolesta ole ratsuiksi täydellisiä, mutta pitkäjänteisellä työllä niistäkin saadaan sellaisia. Jos omistaja haluaa.

Tässä kohdassa todettakoon että oma muulikokemukseni rajoittuu tähän mennessä yhteen muuliin, joka näkyy tällä hetkellä myös taustakuvassa ja otsikossa. Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, mäkin tarvitsen muulin! Ajatus oli kytenyt hiljaa päässä aasin muodossa mutta jalostui 2011 muuliksi, samalla kun ratsastun kyseisellä Heikillä.

Videolla näkyy se silmät avannut maasto kesältä 2011.

Tuo on se, mitä ratsastukselta eniten kaipaan, mutta maastoiluunkin kyllästyy jossain vaiheessa ja on hyvä että ratsussa on optiota myös koulu/esteratsastukseen, edes omaksi iloksi.

No miksei aasi? Isoja aaseja on tosi vähän ja niitä ei oikeastaan historian aikana ole juurikaan käytetty ratsastukseen. Monen ison aasin duuni on ollut tuottaa lisää isoja aaseja ja muuleja. Muuliakin on käytetty ehkä enemmän työkoneena (kuten työhevostakin) ja taakan kantajana kuin ratsuna, mutta silti enemmän kuin aaseja. Pienemmät aasit tekevät duunia vetäen kärryjä tai kantavat kamaa selässään. Hevonen on sitten taas selvästi ollut ratsuna enemmän.

On aina helpompaa tehdä eläimen kanssa sitä, mihin se on jalostettu. Muulissa on kuitenkin toinen puoli hevosta ja toinen aasia. Aasia on loppupeleissä jalostettu aika vähän aikaa ja isojen kohdalla enimmäkseen kokoa, joten kestääkö aasi käyttöä, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Se on sääli, sillä isoilla aaseilla on enemmän jalkojen virheasentoja ja kavionlaatu saattaa olla huonoa. Pienemmät aasit ovat huhkineet ja huhkivat edelleen työmailla eikä siellä pärjää jos kaviot on kierot, sitä kuolee pois! Euroopassa aasit ovat olleet pitkään vain lemmikkikäytössä, mutta vielä 100 vuotta sitten arvostettiin aasia, joka kestää työntekoa.

Pidän kovasti aaseista, mutta pidän myös ratsastamisesta. Vaikka aasi-ihmisenä itseäni pidänkin, koen että aasi on parempi muissa asioissa, esimerkiksi kärryjen edessä. Muulissa on enemmän potentiaalia ratsastukseen. Se on monipuolisempi kuin aasi. Puolet muulista tulee hevosesta ja hevosemän rotu vaikuttaa kyllä muuliinkin. Työhevonen jättää aika skrodeja muuleja ja ratsurotuiset muulit sopivat ratsuiksi paremmin jne. Ongelma on vain sellainen että Suomessa ei niitä myytäviä muuleja ole eikä näytä olevan Saksassakaan joten turhan krantuksi ei voi ruveta.
Lue lisää